Personal training Emmi Virolainen

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Onnistumisessa tärkein.... Motivaatio!

Eilisestä keskustelusta ystäväni kanssa tuli mieleeni kirjoittaa motivaatiosta. Siitä on tullut monen monta kokemusta pt-urallani! 

Motivaatio on ainut asia, mikä asiakkaalla tulee olla kun tulee kysymään apua, on kyse sitten painonpudotuksesta, lihasten kasvattamisesta tai mistä tahansa.. Motivaatio. Se lähtee täysin omasta itsestä, ja ilman sitä onnistuminen on vaikeaa. Personal Trainer pyrkii pitämään motivaation yllä parhaalla mahdollisella tavalla, ja auttaa kun on huono päivä. Mun asiakkaat saa aina soittaa mulle, jos on motivaatio hiipumassa, on tullut syötyä pullaa ja lipsuttua ruokavaliosta... Sitten puhutaan asia läpi, ja matka jatkuu! Mutta jos sitä motivaatiota ei ole yhtään, kun asiakkaaksi hakeudeutaan, on projekti huomattavasti haastavampi... 

Personal Trainerin tarkoitus on kertoa miten tehdään, miten treenataan, miten syödään, ja niitä ohjeita tulee noudattaa. Uskon, että monella trainerilla on kyky huomata, jos näistä asioista valehdellaan ;) Ja toki se näkyy puntarillakin, jos mitään muutosta mihinkään suuntaan ei tapahdu ruokavalion muokkauksista huolimatta. 

Olen myös kuullut joskus asiakkaaltani, että traineri ei ota vastuuta asiakkaasta, jos hän lipsuu, eikä syöminen ja treeni suju. PT ei voi vahtia asiakkaita jatkuvasti 24/7, vaan asiakas on myös itse vastuussa projektin onnistumisesta. Jos koko ajan syö mitä sattuu ohjeiden vastaisesti kaikki keinot kokeiltuna, ei ole tarpeeksi motivoitunut muutosta tekemään. Toinen tapa olisi toki muuttaa vahdittavaksi 24/7  ;) 

Joskus ihmisen täytyy vain johtaa myös itseään. Opit, neuvot ja niksit saadaan opettajalta, tässä tilanteessa Personal Trainerilta, mutta miten niitä oppeja käyttää, riippuu asiakkaasta itsestään. Tämä samainen asiahan koskee myös missä tahansa asiassa menestymistä, ja minkä tahansa tuloksen saavuttamista.. 

Yhtä yleinen syy tulosten mättämiseen, on syömättömyys, kuin syöminenkin. Ihmisten luonne on kaikkimullehetinyt, ja jätetään päivällisiä välistä, tai korvataan ne ateriankorvikkeilla. Se EI onnistu, vaikka kuvitellaan, että tällä tavallahan saan vähemmän energiaa. Tosin herkkujen ylensyömisenkään kanssa, EI onnistu.  

Harmillista on myös se, että tehdään kovasti kolme kuukautta yhdessä töitä, kaikki menee sen aikaa hyvin. Päästään normaaliin painoon.. Mutta parin kuukauden päästä ollaan lähtötilanteessa! Ei olla enää tilivelvollisia pt:lle. Oliko tällöin motivaatio elämäntapojen muutokseen kunnossa? 

Painonpudotus on pitkä projekti, trainerit eivät ole ihmeen tekijöitä, vaan pitkät projektit suoritetaan yhdessä, johon vaaditaan molempien osapuolinen sitoutumista ja motivaatiota, vastuuntuntoa. Tekosyitä jos jonkinlaisia on kuultu matkan varrella! Milloin mies tuo herkkua, milloin on juhlat, milloin on väsy niin ettei voi liikkua ja tekee vain mieli syödä, milloin teki mieli enemmän kermapastaa kuin kanaa, onhan näitä.. Pitää tehdä PÄÄTÖS, syönkö kolme palaa kakkua, karkkeja, pizzaa, vai maistanko vain vähän yhtä? Elämässä on kyllä aikaa maistaa monta kertaa jotain noista, kun elämäntavat on muuten terveelliset, ja paino hallinnassa.

Elämä on oppimista jatkuvasti, ja toivon, että saan asiakkailleni sellaiset eväät annettua projektien aikana, että siitä on hyvä jatkaa omatoimisesti eteenpäin, terveenä ja keveänä läpi loppu elämän! :) 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti